Metamorfoosi

Kyllä se todentotta tapahtui eli jättijauhomadosta tuli jauhopukki.
Melkoinen koppakuoriainen se onkin.
Harmittaa, kun ei tullut otettua koteloituneesta madosta kuvaa, mutta ohessa kuitenkin kuvat jättijauhomadoista ja metamorfoosin jälkeisestä koppiksesta.

Eilen Kukka söi taas muutaman viikon tauon jälkeen sirkan, joka päätyi kitaan parinkymmenen sekunnin terrassa olon jälkeen. Tytöllä (olen päättänyt uskoa Kukan olevan naaras) taisi ollakin jo nälkä.

Ruokailusta

Tänään Kukka nappasi yhden terrassa pomppineista sirkoista. Olen jo muutamaan kertaan ehtinyt heittää sirkat "kehiin" ja kerätä ne pois. Yksi sirkoista kuoli omassa terrassaan kaiketi vanhuuteen, kaksi muuta päätyivät tarjolle. Toisen niistä Kukka söi tänään ja jätän toisenkin vielä joksikin aikaa terraan. Käsittääkseni tämä oli siis Kukan saapumisen jälkeen toinen ateria.

Jättijauhomadoista ei Kukalle ole yksikään maistunut ja nekin muutamat turpeeseen kaivautuneet olen kaivanut terran pohjalta esiin. Toisen hävitin, mutta toisen pistin erilliseen astiaan ihan katsoakseni tapahtuuko toukalle metamorfoosi koppakuoriaiseksi. Toistaiseksi näyttää, että koteloituminen on tapahtunut, mutta koska minulla ei ole tietoa, kauanko kotelovaihe kestää, en tiedä milloin koppista voisi odottaa.

Iltojen täytettä kai se tämäkin on.

Kiipeilyharjoitukset

Kukka on aloittanut kiipeilyharjoitukset. Maalla viihtyväksi flegmaattiseksi otukseksi se kiipeilee hämmästyttävän hyvin. Tänään se nousi terran nurkassa lasia vasten pystyyn niin, että vain yksi raaja otti alustaan kiinni. Muutoin se oli lasin varassa. Mahtaisikohan se päästä lasia myöten kiipeämään ulos saakka, jos luukku olisi auki?

Muutenkin Kukka on ollut harvinaisen aktiivinen. Onkohan sillä stressi?

Sirkoista

Koska Kukka ei ole osoittanut mitään mielenkiintoa jättijauhomatojen syömiseen, päädyin ostamaan sirkkoja. Tällä kertaa otin hyvin pieniä sirkkoja useamman. Lemmikkiliikkeessä selvisi sekin sitten, että vain isot, sukukypsät ja siipensä jo kasvattaneet sirkat pitävät sirittävää ääntä, muut ovat hiljaisia. Ja totta, kolmen sirkan "lauma" on ollut täysin hiljaa. Tarjosin niitä jo kertaalleen Kukalle, mutta se ei syönyt niitä. Tänään kun ripottelin vesipisaroita alustaan kosteuspitoisuuden nostamiseksi, huomasin Kukan tekevän hyökkäysliikkeitä sinne päin. Päätin nakata sirkat odottamaan viimeistä tuomiota. Hetken näyttikin siltä, että Kukka koettaa saalistaa, mutta sirkkojen piilotellessa näytti sen mielenkiintokin lopahtavan.

Mutta oli joka tapauksessa mukavaa seurata Kukan hitaiden ja nopeiden liikkeiden yhdistelmiä sekä sitä, miten se nousi jalkojensa varaan ja oli täysin liikkumatta, ikäänkuin saalista odottaen. Saapa nähdä, montako sirkkaa on vielä aamulla jäljellä vai vieläkö ne kaikki hyppelevät terrassa ja joudun pyydystämään ne uudelleen parempaan talteen.

Kukka kaivaa

Tänään näimme ensimmäistä kertaa, että Kukka alkoi kaivaa. Se kaivoi etujalkansa turpeeseen ja kita oli myös pinnan alla. Oletin sen pyydystävän jättimatoa, mutta ilmeisesti ei ollut kyse saalistuksesta, kunhan huvitti kaivella.

Lisäksi tänään Kukka on muutenkin ollut hauskaa katseltavaa, kun on niin aktiivisesti kierrellyt terrassaan. Ja ehkäpä se muutoinkin kiertelee enemmän, nyt vaan viikonloppuna oli kerrankin aikaa sen touhuja seurailla.

Toistaiseksi siis olen siinä uskossa, että meille tulonsa jälkeen pari viikkoa sitten Kukka on syönyt yhden kerran, yhden sirkan. Jos on napannut jonkun alustaan kaivautuneista madoista, ei siitä ainakaan ole jälkiä jäänyt.

Numerointi lajin nimen edessä

Lueskelin netistä keskusteluketjuja tarantulista. Kun harrastajat listasivat omia kasvattejaan, tieteellisen nimen edessä oli vaihtelevia numerokoodeja, esim. 0.1.0 Grammostola rosea tai 2.1.3 Brachypelma smithi. Ihmettelin niitä sen verran, että tietenkin piti alkaa etsiä lisätietoa.

Löysinkin oivan tarantuloille omistautuneen sivuston, American tarantula societyn sivuston. Rutkasti, ja tarkoitan todella rutkasti, tietoa. Numeroistakin selvisi sen verran, että ensimmäinen luku vasemmalta tarkoittaa urosten lukumäärän, keskimmäinen naarasten lukumäärää ja viimeinen osoittaa lukumäärää niille, joiden sukupuoli on määrittelemättä.

Eli minun pitänee merkata näin 0.0.1 Grammostola rosea kun en Kukan sukupuolta varmaksi tiedä.

Tarantula keeper's blog

Löysin tänään kivan blogin, josta oli hurjan paljon linkkejä videoihin ja jopa webcamiin Tarantulasta. Kukasta otettu webcam-lähetys olisi erikoista. "Katso, tarantula ei tee mitään". Ja vähän ajan päästä: "Katso, tarantula ei edelleenkään tee mitään". Kyllä Kukka sentään liikuskelee, tänäänkin ihan jopa pariin otteeseen olen huomannut sen vaihtavan/vaihtaneen paikkaa. Mutta valtaosan ajasta se vain on. Onnea sentään, että se keskittyy olemisen ihanuuteen näkösällä eikä turpeeseen kaivautuneena. Kivahan sitä on ihmetellä, vaikkei se paljon liikukaan. Niitä hetkiä, jolloin se liikkuu, katseleekin sitten ihan erityisellä mielenkiinnolla.

Toivottavasti en hurahda niin paljon, että alan hommailla seinävierukset täyteen tankkeja pullollaan erilaisia tarantuloja. Odotan kuitenkin (edelleen!) innolla kirjaa, jonka tilasin. Katsotaan millainen hämppykuume siitä nousee.

Varmaan kohta joudun hommaamaan lapsille oman lemmikin ja keskityn itse harrastamaan tarantulan kasvatusta. =)

Tarantulan helppo elämä

Kukka on melko lunki kaveri. Se on tosiaankin aloillaan suurimman osan ajasta. Näin tuoreena tarantulan omistajana suorastaan hetkellisesti huolestuttaa hämpyn liikkumattomuus. Siihen kuitenkin oletettavasti tottuu ajan kanssa.

Se sirkkaepisodi oli vielä luku sinänsä. Luulin toisenkin sirkan päätyneen "raivoisan saalistajan" kitaan, kun en sitä aamulla enkä illalla töistä palattuanikaan sitä terrassa nähnyt. Kukkakin nökötti niin aloillaan, että ajattelin sen sulattelevan ateriaansa. Mutta ehei, kahden aikaan aamuyöllä sirkka aloitti konsertin terrassa herättäen minut. Päätin käydä nappaamassa sirkan pois, että saisin nukuttua. Ja koska tarantulan hoito-ohjeen mukaan elävät ravintoeläimet tulee poistaa terrasta vuorokauden jälkeen. Kesti hetken löytää sirkka ja kun lopulta yritin napata sen pois terrasta... se hyppeli Kukan alle piiloon. Ja suuri saalistaja ei liikahtanutkaan. Lopulta jouduin unen toivossa hätistämään Kukan liikkeelle, että sain sen naapurin palohälytintä imitoivan hyppijän talteen terrasta. Todettakoon tässä, että seuraavaa sirkka-ateriaa varten on poikettava eläinkaupan kautta.


Kukka lähti lopulta pitkän aloillaan jököttämisen jälkeen liikkeelle tänään iltapäivällä, jolloin taas esitteli itseään antaumuksella kiipeillen terran matalalla oksapuulla ja lasia vasten. Lopuksi se suunnisti taas päivystämään jo tutuksi tulleeseen paikkaan kukkapurkkipiilon päälle. Ilmeisesti Kukka tykkää olla esillä.

Aamuherätys

Oli virhe ostaa pari sirkkaa kerralla hämpyn evääksi. Heräsin aamulla sirkan yllättävän kovaan ja kimeään siritykseen kuuden jälkeen. Sinänsä se oli ihan siedettävää, koska muutenkin olisin noussut kohta, mutta entä jos siritys alkaa aiemmin? Tulin illalla kotiin puoli yhdentoista aikaan ja hirvittävä siritys oli taas käynnissä. Päätin nakata sapuskasirkan Kukan terraarioon, josko hämähäkki pelottaisi sirkan hiljaiseksi. Jos ei aamuun mennessä ole muuttunut hämähäkin energiaksi, nappaan sirkan pois terrasta ja suljen sen säilytysboxeineen jonnekin perimmäisen nurkan kaappiin, mistä siritys ei kuulu keskellä yötä korviini.

Hämähäkki lemmikkinä herättää ihmisissä yllätävän paljon vilunväristyksiä ja yököttelyä. Liekö jotain alkukantaista araknofobiaa?

Kukan kuviot

Eilen Kukka oli varsin vilkkaalla tuulella. Se kiipeili joka puolella terraa nousten välillä täysin pystyyn lasia vasten. Ei se kuitenkaan sentään alkanut kiipeillä lasia pitkin. Mutta veikeän näköinen ja varsin vaikuttavan kokoinen se oli ojentautuessaan täyteen mittaan.

Kosteusprosentti on pysytellyt nyt 80% molemmin puolin, eli varsin sopivana. Ehkä se on saanut Kukan liikkeelle entistä enemmän, kun ei ole niin kuivaa? Tai sitten on vain totuttelemassa uuteen kotiinsa vähän rohkeammin.

Ruokinta

Tänään oli ensimmäinen ruokintakerta. Kävimme noutamassa lemmikkieläinliikkeestä jauhomatoja rasiallisen. Ne elävät liikkeen väittämän mukaan rasiassa olevalla ruoalla + päivättäin lisättävällä porkkana- tai kurkkuviipaleella n. viikosta kahteen. Lisäksi ostimme pari sirkkaa, joiden elinikäodotus on vain muutaman päivän.

Lisäksi hankimme ilmankosteus/lämpömittarin osoittamaan terran olosuhteita. Ilmankosteus näyttää 65%, joka on hieman alhainen, mutta ihan ok. Löytämieni ohjeiden mukaan suositus on minimissään 55%, mieluummin 70-80%. Olen nakellut illan mittaan puolisen desiä vettä eri paikkohin alusmateriaaliin roiskeina, jotta saisin nostettua terran kosteusolosuhteita. Lisäksi kostutin terrassa olevaa puunpalasta, koska nehän tunnetusti luovuttavat tasaisesti kosteutta ilmaan. Nyt sitten jännitän, mistä kohtaa alkaa terra homehtua...

Niin, ruokinnasta: tytär nakkasi ensimmäisenä terraan yhden jauhomadon pinseteillä ja sehän sukelsi saman tien aluskatteeseen ja hävisi näkyvistä. Minulla ei ole aavistustakaan miten se on tarkoitus sieltä saada pois, saati tietää onko Kukka sen syönyt tai ei. Perään tiputin yhden sirkan. Sirkka ehti varmaan vartista pariinkymmeneen minuuttiin kipitellä terraariota ympäriinsä ennen kuin näennäisesti ihan lunki hämppy kääntyi nopeasti aloillaan ja hyökkäsi todella nopeasti sirkan kimppuun. Joitain minuutteja kaikkiaan meni siihen, että sirkka alkoi olla liikkumaton Kukan kidassa. Nyt sirkan sulattelua on jatkunut lähes tunnin. Huvittavan näköistä, kun Kukka "tanssii" välillä itseään keinutellen ja pystysuunnassa ylös-alas vatkaten. Lieneekö jotain tekemistä ruoansulatuksen kanssa? Lisäksi Kukka on liikkunut jonkin verran ympäriinsä sirkka kidassaan.

Kukan liikkumista oli mielenkiintoista seurailla, koska se liikutteli varsin runsaasti myös "spinneretsejään" eli takaruumiin päässä olevia seitin kudonnassa käytettäviä elimiä. Emme olleet nähneet niitä kunnolla aiemmin ("avattuna"). Ison sirkan sulatteleminen näyttää olevan aikaa vievää puuhaa. Varsin sulaneen näköinen raato roikkuu osittain Kukan kidasta ja enää siitä ei tunnista, että kyseessä on ollut sirkka.

Meistä oli varsin jännittävää seurata Kukan ruokailupuuhia, lapsetkaan tuskin malttoivat lähteä nukkumaan.

Tässä se on

Paikallisen lemmikkiliikkeen myyjä kertoi jonkun asiakkaan arvelleen hämähäkin olevan naaras. Oma lajituntemus ei tosiaankaan riitä sukupuolen määrittämiseen, varsinkaan kun se ei näillä otuksilla tunnu ylipäätään olevan kovin helppoa.

Lähdimme siis liikkeelle siitä olettamasta, että kyseessä on naaras ja tytär nimesi hämpyn saman tien Kukaksi.

Tältä se näyttää. Ensimmäinen vuorokausi omassa terraariossa on takana.

Mittoja en ole yrittänyt ottaa, mutta varsin vaikuttavan kokoiselta se aloittelijan silmiin näyttää, vaikka keskenkasvuinen onkin. Silmämääräisesti arvioisin ruumiin mitaksi 6-7cm.

Pohjamateriaalina terraariossa on turvetta toisella reunalla ja lannoittamatonta orkideamultaa toisella, molempia n. 8cm kerros. Hämppy kaipaa ohjeiden mukaan piilopaikan, piiloksi asetimme pohjamateriaaliin haudatun kukkaruukun, josta n. 1/3 jäi näkyviin. Lisäksi terrassa on pari matalaa vesiastiaa luomassa kosteutta ja juoma-astiana. Lapset toivat myös keppejä, jotka on asetettu lojumaan alusmateriaalin päälle.

Ensimmäisen vuorokauden aikana Kukka on ehtinyt kiertää terraariota ympäriinsä tutustuen ilmeisesti nykyiseen asumukseensa. Pitkän aikaa se jökötti aloillaan piilonsa katolla. Muun ajan se on vaihdellut paikkaa ja sitten pysynyt aloillaan sukien kitaansa pedipalpeillaan.

Tulokkaasta innostuneena ja uutta tietoa himoiten tilasin jopa kirjan hämpyistä. Osin selailin tätä jo Googlen teoshausta, joten jotain käsitystä sisällöstä jo on. Lajiin tutustuminen on kiehtovaa.

Grammostola rosea on chilen tarantulasta käytetty latinankielinen nimi, tosin siitä tuntuu olevan versioita myös Grammostola rosacea, G. cala ja G. spatulata, enkä vielä ole kyllin sisällä tässä maailmassa, jotta osaisin sanoa tarkoitetaanko näillä samaa lajia vai onko kyseessä variaatiot. Joka tapauksessa yläluokka hämähäkkieläimille on Aracinhinda ja lahko Aranaea. Tarantulat kuuluvat alalahkoon Orthognatha. Termeihin tutustumiseen menee varmasti oma aikansa.

Esivalmistelut

Ajatus hämähäkin hankkimisesta lähti siitä, kun lapset keräsivät luonnosta kesällä hämähäkkejä itse rakentamaansa terraarioon ja syöttivät niille itikoita ja kärpäsiä. Ajatus alkoi kypsyä mielissämme ja lopulta syyskuussa 2009 menimme tutustumaan tarantulaan paikalliseen lemmikkiliikkeeseen. Olin jo aiemmin sopinut liikkeen kanssa, että soittavat, kun hämähäkki seuraavan kerran heille saapuu, jotta voimme tulla tutkimaan.

Kävimme kolme kertaa katsomassa pienin väliajoin hämppyä ja luimme myös netistä lisätietoa chilen tarantulasta. Ostimme terraarion. Tutustuimme terraarion käsittelyyn, pohjamateriaaleihin ja opettelimme vaihtamaan vesiastiaa. Tässä kohtaa lienee syytä todeta, että lapset ovat alle kouluikäisiä, joten opetteluun tosiaan piti aikaa varata.

Kun terraario oli pysynyt kuukauden verran ehjänä ja pysyvä paikka sille saatu järjestettyä, oli aika hakea asukas.